Ompelukoneen perusteet

 Ompelukoneen osat


  1. Poljin ja virtajohto
  2. Käsipyörä             
  3. Lankatapit
  4. Ompelutaso
  5. Langannostin                
  6. Langanohjaimet       
  7. Paininjalan nostin        
  8. Neularuuvi
  9. Neula
  10. Paininjalka
  11. Paininjalan paineen säädin
  12. Pistolevy ja syöttäjä
  13. Sukkulapesä
  14. Puolaustappi
  15. Piston säädöt
  16. Ylälangan kiristys

  1. Puola
  2. Puolakotelo
  3. Sukkulapesä.

Ompelukoneen langoitus

Ylälangan pujotusjärjestys on periaatteessa aina sama, vaikka osien paikat ja muoto vaihtelevat paljonkin eri koneissa.
  1. Lankatappi
  2. Langanohjain
  3. Ylälangan kiristin
  4. Langannostin
  5. Langanohjain
  6. Neulan silmä

Alalangan puolaus

  1. Aseta tyhjä puola puolaustappiin. Koneesta riippuen joudut ehkä pyörittämään puolaa käsin, kunnes se naksahtaa paikoilleen. Varmista ensin, että tiedät mihin suuntaan puolaa kuuluu pyörittää.
  2. Aseta lanka lankatappiin ja vie lanka langanohjaimen kautta puolan ympärille. Puolan pyörimissuunta riippuu koneen mallista. Pyöritä lanka muutaman kerran puolan ympäri, jotta se ei irtoa kun aloitat puolauksen.
  3. Siirrä puolaustappi puolan kanssa "stopparia" kohti kunnes kuulet naksahduksen.
  4. Seuraava vaihe riippuu paljolti ompelukoneesta. Uudemmat mallit keskeyttävät neulan liikkumisen kun puolaustappi siirretään, vanhemmissa se on tehtävä manuaalisesti. Joissakin konaissa tätä mahdollisuutta ei ole laisinkaan, vaan neula tikkaa koko puolauksen ajan. Näissä tapauksissa, varo sormiasi!
  5. Paina poljinta ja varmista että lanka puolaantuu hyvin. Puolaa lankaa niin kauan, että puolaustappi naksahtaa takaisin alkuasentoonsa, jolloin kone lopettaa puolaamisen automaattisesti.
  6. Katkaise lanka ja ota täysi puola puolatapista.

Ompelukoneen säädöt ja säätimet

"Säätimillä tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä koneenosia, joilla voidaan vaikuttaa ompelukoneen toimintaan. Säätimet voivat olla säätöpyöriä, vipuja tai painikkeita. Säätöasteikko voi sijaita joko säätimessä tai sen ulkopuolella. Säätimet on yleensä sijoitettu ompelukoneessa joko koneen runkoon tai etupaneeliin." (Laitinen Anna-Liisa, 2017)

Ompelukoneen mallista riippuen koneen säätimiä voi olla neljästä ylöspäin vaikka kuinka montaa eri sorttia. Tavallisimpia säätimiä ovat kuitenkin:

  • Langan kireyden säätimet (myös puolakotelon kiristysruuvi)
  • Ompeleen pituuden ja leveyden säätimet
  • Ommelvalitsin
  • Peruutuskytkin
  • Paininjalan kireyden säädin

Ompelukoneen säätäminen

  1. Valitse haluttu ommel
  2. Vaihda tarvittaessa paininjalka
  3. Säädä ompeleelle soveltuva pituus ja leveys. Tässä kannattaa tehdä testauksia, jotta lopputulos on varmasti mieluinen.
  4. Säädä tarvittaessa ylä- ja alalangan kireyttä, jos jompi kumpi näkyy väärällä puolella kangasta.

Perusompeleet

  • Suora ommel
    • Saumojen ompelu (kappaleita yhdistävät ompeleet)
    • Käänteet ja päärmeet (taitetut reunat)
    • Tikkaukset (tuki- ja koristeompeleet)
  • Siksak
    • Huolittelu
    • Joustavien kankaiden ompelu
    • Koristeompeleet

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

1. suunnittelutapaaminen

  Ensimmäisen suunnittelutapaamisen aikana lähdimme päättämään projektimme aihetta. Aikaisemmalla harjoitusryhmän tunnillamme olimme ideoineet seuraavia aiheita: Käsityöpainotteinen luokkaretkitietopankki Ohjeita/videoita vaatteiden muokkauksesta ja kaavoituksesta Haalarien muokkauspaja/haalarimerkkien ompelutapahtuma Projektin ohella halusimme tuottaa opetusmateriaalia, jota voisimme jakaa ja käyttää myöhemmin työelämässä. Valitsemisprosessin aikana jokainen idea kehittyi lähes valmiiksi ja toteutettavaksi mutta päädyimme lopulta haalarien muokkauspajaan/haalarimerkkien ompelutapahtumaan. Käsityöpainotteinen luokkaretkitietopankki olisi vaatinut lähinnä etätöitä ja kaipasimme jonkin verran kontaktia pitkän etäopetuksen jälkeen. Lisäksi tietotekniikka ei sytyttänyt kovin montaa ryhmäläistä. Ohjeiden ja videoiden pääasiallinen tuottaminen sai allekirjoittaneelta runsaasti vastarintaa sen aikaavievyyden vuoksi. Projekti sai nopeasti nimekseen Haalarit kuosiin. Kehittelimme ajatukseks...
Lue lisää

3.10. Tapaaminen Wärtsilän kampuksella

Tapasimme keskiviikkona Wärtsilän kampuksella jotta voisimme keskustella pop upin järjestämisestä Poka ry:n kanssa. Selvitimme pistokkeiden paikkoja, sopivia työpöytiä (myös ompelukoneen polkimelle ylettymisen huomioiden) ja työvalaistusta. Saimme tapahtumaa varten jaettavaksi myös haalarimerkkejä. Tapaamisen jälkeen jaoimme kampukselle muutaman tapahtumasta kertovan julisteen ja jatkoimme muihin päivän askareisiin. Myöhemmin kävimme keskustelua pajaan tarvittavista materiaaleista, kuten langoista ja neuloista ja sovimme vielä etäkokouksen ennen pajaa.
Lue lisää

Projektin esittely ja suunnitelman jalostaminen

 Tänään (22.9.) esittelimme projekti-ideamme muille opintojakson osallistujille sekä ohjaavalle opettajalle. Saimme heiltä hyviä kommentteja ja vinkkejä, joita pohdimme lisää ryhmässämme kesken. Saamiemme ehdotusten pohjalta päätimme ottaa tuunaamisen yhdeksi teemaksi korjauksen ja haalarimerkkien ompelun lisäksi. Lisäksi tarkensimme näiden aiheisen sisältöjä, joskin ne saattavat muuttua teorian tuoman tiedon myötä. Tuunaamiseen sisältyisi hihojen, lahkeiden ja taskujen vaihtaminen. Näillä on iso symbolinen merkitys haalarikulttuurissa. Korjausompeluun sisältyisi koon ja istuvuuden muokkaaminen, ratkenneiden saumojen, reikien sekä vetoketjun korjaaminen.  Kun aiheet ja työnjako on selvillä, niin seuraavaksi paneudumme tarkemmin omiin teoreettisiin vastuualusiimme. Tänään lähetimme myös yhteistyöpyynnön ISYY:lle ja Poka ry:lle sähköpostilla. Viestissä ehdotimme pajan ajankohdaksi viikkoja 45 ja 46. Toivottavasti he innostuvat ideastamme!
Lue lisää